Pekingin talviolympialaiset

Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset muistetaan myös suomalaismenestyksestä. Sittemmin Suomi on pärjännyt paremmin talviolympialaisten puolella. Vuoden 2022 Pekingin talviolympialaiset olivat suomalaisittain paras suoritus yli viiteentoista vuoteen, sillä Suomen joukkue onnistui nappaamaan peräti kahdeksan mitalia. Joukossa oli myös kaksi kultamitalia, mihin Suomi ei ollut pystynyt viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen.

Kuinka kisojen järjestäminen onnistui, mitkä toimivat kisapaikkoina, ketkä suomalaiset haalivat menestystä ja mistä kisat todella muistetaan?

Urheilun Kirjon kattava kisapaketti käy läpi, kuinka Pekingin talviolympialaiset etenivät ja ketkä Suomen joukkueeseen kuuluivat.

Pekingin talviolympialaiset 2022

Talviolympialaiset ovat klassista viihdettä, josta on saatu nauttia jo lähes sadan vuoden ajan, sillä ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1924 Ranskan Chamonix’ssa. Tästä lähtien kisat on järjestetty lähes poikkeuksetta neljän vuoden välein. Ainoan poikkeuksen muodostavat toisen maailmansodan vuoksi perutut kisat sekä kisojen siirtäminen eri vuosille kesäolympialaisten kanssa. Tämän vuoksi vuoden 1992 Albertvillen kisat sekä 1994 Lillehammerin kisat järjestettiin vain kahden vuoden välein.

Vuoden 2022 talviolympialaiset myönnettiin vuonna 2015 Pekingiin, josta tuli samalla ensimmäinen kaupunki, joka on saanut järjestettäväkseen sekä kesäolympialaiset että talviolympialaiset. Kesällä Pekingissä kilpailtiin vuonna 2008, ja monet samoista kisanäyttämöistä olivat tälläkin kertaa käytössä. Äänestyksessä kisapaikasta Kiinan Peking peittosi Kazakstanin Almatyn vain neljällä äänellä.

Kisoissa kilpailtiin yhteensä 109 kilpailussa ja 15 lajissa. Mukana olivat alppihiihto, ampumahiihto, kelkkailu, maastohiihto, curling, taitoluistelu, freestyle, jääkiekko, rattikelkkailu, yhdistetty, pikaluistelu, skeleton, mäkihyppy, lumilautailu sekä kaukalopikaluistelu. Suuria muutoksia lajivalikoimassa ei näissä kisoissa nähty, mutta uusina tapahtumina olympialaisiin lisättiin miesten ja naisten freestylen big air, naisten yksilörattikelkkailu sekä sekajoukkuekilpailut kaukalopikaluistelussa, mäkihypyssä, freestylessa sekä lumilautacrossissa.

Yhteensä mukana oli peräti 2 871 urheilijaa, jotka edustivat 91 olympiakomiteaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain Neitsytsaaret sekä Puerto Rico kilpailivat tuttuun tapaan omien lippujensa alla. Poikkeuksellisesti myös venäläiset urheilijat kilpailivat Venäjän olympiaurheilijoiden nimellä, sillä virallisesti Venäjällä ei ollut osallistumisoikeutta kisoihin doping-tuomioiden vuoksi. Selvästi menestynein maa oli Norja, joka nappasi tuttuun tapaan sekä eniten mitaleja että eniten kultamitaleja. Norjalaiset voittivat peräti 16 kultaa ja yhteensä 37 mitalia.

Kisoja varjosti koronapandemia, joka aiheutti konkreettisia ongelmia, vaikka kisat onnistuttiinkin lopulta järjestämään varsin onnistuneesti. Esimerkiksi curlingin sekä naisten jääkiekon karsintaturnaukset jouduttiin perumaan, mikä tarkoitti kisapaikkojen jakamista poikkeuksellisesti rankingin perusteella. Jääkiekon puolella NHL taas päätyi vetäytymään kisoista kokonaan, vaikka NHL-pelaajien piti viimeinkin olla mukana myös olympialaisissa. Miesten jääkiekko pelattiinkin varsinaisilla varamiehistöillä.

Useat kisoihin selviytyneet urheilijat joutuivat jäämään kokonaan sivuun positiivisen koronatestin vuoksi, vaikka varsinaisia oireita ei ollutkaan lainkaan. Esimerkiksi Suomen mäkihyppääjä Niko Kytösaho joutui jäämään sivuun kisoista, mikä tarkoitti samalla sitä, että Suomi ei saanut kasattua lainkaan joukkuetta mäkihypyn sekajoukkuekisaan. Mitalisuosikeista sivuun joutuivat jäämään esimerkiksi naisten mäkihypyn maailmancupia johtanut Marita Kramer sekä edellisistä kisoista hopeaa napannut skeletonisti Nikita Tregubov.

Myös Kiinan ihmisoikeustilanne puhutti jälleen kisojen alla. Vaikka yksikään maa ei jättänyt kisoja kokonaan väliin, julisti peräti kymmenen maata kisat tämän vuoksi diplomaattiseen boikottiin – joukossa esimerkiksi Yhdysvallat sekä Iso-Britannia. Lisäksi viisi maata jätti lähettämättä poliitikkojaan paikalle, vaikka varsinaista diplomaattista boikottia ei julistettukaan. Kansainvälinen olympiakomitea tyytyi jälleen kerran yksinkertaisesti korostamaan neutraaliuttaan.

Kisapaikat

Virallisesti kyseessä olivat Pekingin kisat, ja suurin osa tapahtumista järjestettiinkin juuri Pekingissä. Pekingissä kilpailtiin curlingissa, jääkiekossa, pikaluistelussa, taitoluistelussa, kaukalopikaluistelussa sekä lumilautailun ja freestylen big airissa. Lisäksi myös olympialaisten avajaiset sekä päätösseremonia järjestettiin Pekingissä, jossa näyttämönä toimi tällöin Pekingin kansallinen stadion.

Kisapaikkoina toimivat myös National Indoor Stadium, Capital Indoor Stadium sekä Wukesong Sports Centre. Kisoja varten uudistettiin curlingin näyttämönä toiminut kansallinen vesiurheilukeskus ja kokonaan uudet kisapaikat rakennettiin pikaluistelulle sekä big airille.

Kelkkalajit ja alppihiihdot kisailtiin Pekingin sijaan Yanqingissa, jossa kilpailunäyttämöinä toimivat kisoja varten rakennetut National Alpine Ski Centre sekä National Sliding Stadium. Lumilautailu ja hiihtotapahtumat taas järjestettiin Zhangjiakoussa, jossa kisapaikkoina toimivat National Biathlon Centre, National Cross-Country Skiing Centre, National Ski Jumping Centre sekä Genting Snow Park.

Kaikista kisakaupungeista löytyi luonnollisesti myös oma olympiakylänsä.

Suomen joukkue

Suomen joukkueeseen kuului vuoden 2022 talviolympialaisissa peräti 95 suomalaista urheilijaa, jotka ottivat osaa yhdeksään eri lajiin. Suomen joukkue lukeutui kisojen kookkaimpiin, mutta suurelta osin tämä johtui siitä, että Suomi osallistui sekä miesten että naisten jääkiekkoturnauksiin. Suomea pääsivät kisoihin edustamaan seuraavat urheilijat. Kattavan paketin joukkueen koostumuksesta löydät olympiakomitean virallisilta sivuilta.

Jääkiekko Pekingin talviolympialaisissa

Erityisesti suomalaisesta näkökulmasta kisojen todellinen helmi kerta toisensa jälkeen on jääkiekko. Vuoden 2022 kisoissa Suomen jääkiekkomaajoukkue oli mukana sekä miesten että naisten sarjassa, ja menestystä oli lupa odottaa molemmissa sarjoissa. Suomi kuului sekä miesten että naisten puolella turnauksen suurimpien mitalisuosikkien joukkoon. Tätä ennen Suomen paras saavutus olympialaisten jääkiekossa oli miesten puolella hopeaa sekä naisten puolella pronssia.

Miesten puolella Suomi oli samassa alkulohkossa Ruotsin, Slovakian ja Latvian kanssa, ja kisat alkoivat välittömästi erinomaiseen tapaan. Slovakia kaatui peräti 6–2, Latvian Suomi taas päihitti heti seuraavana päivänä lukemin 2–1. Alkulohkon päätösottelussa Ruotsi ehti karkaamaan jo kolmen maalin johtoon, mutta Suomi onnistui kääntämään ottelun lopulta jatkoaikavoitoksi.

Jatkopeleissä vastaan tuli ensiksi lukemin 5–1 kaatunut Sveitsi, minkä jälkeen Suomi kohtasi välierissä jälleen Slovakian, joka yllätti edeltävässä ottelussaan Yhdysvallat. Suomi oli kuitenkin jälleen selvästi parempi tuloksella 2–0. Finaaliottelussa vastaan astelivat Venäjän olympiaurheilijat, joita pidettiin turnauksen suurimpana ennakkosuosikkina. Vaikka Venäjä menikin ensimmäisessä erässä johtoon, kykeni Suomi kääntämään ottelun Ville Pokan ja Hannes Björnisen maaleilla. Suomi lunasti historiansa ensimmäisen jääkiekon olympiakullan lopulta tuloksella 2–1, ja häviämättä otteluakaan koko turnauksessa.

Naisten puolella Suomi oli parempien viiden joukkueen alkulohkossa, josta kaikki joukkueet etenivät puolivälieriin. Pelit alkoivat jopa yllättävän kehnosti, sillä Suomi hävisi kaikki kolme ensimmäistä peliään. Ensiksi Yhdysvallat oli parempi lukemin 5–2, sitten Kanada voitti Suomen peräti 11–1. Selvänä ennakkosuosikkina peliin lähtenyt Suomi onnistui taipumaan myös Sveitsiä vastaan tuloksella 3–2. Alkulohkon päätöspelissä napattu vakuuttava 5–0-voitto Venäjän olympiaurheilijoista tarkoitti kuitenkin sitä, että Suomi sijoittui lohkonsa kolmanneksi.

Puolivälierissä Suomi päihitti Japanin peräti 7–1, minkä jälkeen välierissä oli jälleen aika kohdata Yhdysvallat. Kisojen suurimpiin ennakkosuosikkeihin lukeutuvat jenkit olivat tälläkin kertaa parempia. Tiukka peli repesi lopulta viime minuuteilla lukemiin 4–1. Pronssiottelussa Suomi kohtasi jälleen Sveitsin, mutta tällä kertaa suomalaiset kykenivät pelaamaan tasollaan. Suomi voitti Viini Vainikan, Susanna Tapanin, Nelli Laitisen ja Michelle Karvisen maaleilla vakuuttavasti 4–0. Pronssi oli naisten jääkiekkomaajoukkueelle jo olympiahistorian neljäs.

Näistä kisat muistetaan

Pekingin talviolympialaiset tullaan Suomessa taatusti muistamaan erityisesti jääkiekkojoukkueiden menestyksestä, mutta kisat olivat suomalaisittain muutenkin poikkeuksellisen vakuuttavaa näytöstä.

Kisoja voi pitää erityisesti Niskasen perheen juhlana, sillä Iivo Niskanen onnistui lopulta nappamaan olympiakultaa myös 15 kilometrin bravuurimatkallaan. Niskanen hankki kerralla kaappiinsa jokaisen väristä mitalia, sillä Joni Mäen kanssa tuli miesten parisprintin hopeaa ja kisat startanneelta 30 kilometrin yhdistelmähiihdolta taas pronssia. Niskaselta löytyi jo aikaisemmin palkintokaapistaan olympiakultaa sekä parisprintistä että 50 kilometriltä.

Vakuuttavaa jälkeä syntyi myös isosisko Kerttu Niskaselta, joka nappasi myös kaksi mitalia. 30 kilometriltä tuli pronssia, kun taas 10 kilometrin perinteisellä Niskanen joutui taipumaan katkerasti ainoastaan neljän kymmenyksen marginaalilla – lopputuloksena oli hopeaa. Kerttu Niskanen ehti aikaisemmin nappaamaan hopeaa vuoden 2014 olympialaisista sekä parisprintiltä että viestistä, mutta Pekingin mitalit olivat ensimmäiset henkilökohtaiset olympiamitalit.

Vielä kahdeksannen mitalin Suomelle hankki Krista Pärmäkoski, joka sijoittui 10 kilometrin perinteisellä heti Niskasen jälkeen kolmanneksi. Pärmäkoskelle kyseessä oli jo uran viides olympiamitali.

Kisojen menestyneimmäksi urheilijaksi kohosi Norjan Johannes Thignes Bö, joka nappasi peräti neljä kultaa sekä yhden pronssimitalin. Kultaa tuli ampumahiihdossa sprintiltä, yhteislähdöstä, viestissä sekä sekaviestissä. Viiteen mitaliin ylsivät myös Venäjän olympiaurheilijoiden maastohiihtäjä Alexander Bolshunov, jonka saldoksi jäi kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi, sekä Ranskan ampumahiihtäjä Quentin Fillon Maillet, joka nappasi kaksi kultaa ja kolme hopeaa.

Tällä kertaa ainoastaan yhdessä lajissa nähtiin palkintopalli täynnä saman maan edustajia. Kahden miehen kelkkailussa Saksan joukkueet onnistuivat dominoimaan täydellisesti. Sama oli lähellä myös neljän miehen kelkkailussa, sillä Francesco Friedrich ja Thorsten Margis nappasivat kultaa molemmissa lajeissa, kun taas Johannes Lochner ja Florian Bauer pystyivät kahteen hopeaan. Kolmas Saksan joukkue menetti toisen pronssinsa vain kuuden kymmenyksen erolla.