KHL

KHL:n logoKHL:n logo

Perinteisesti jääkiekko Suomessa on tarkoittanut kotimaista Liigaa, mutta vuonna 2014 kuultiin shokkiuutinen, kun Helsingin Jokerit päättikin loikata osaksi kansainvälistä KHL:ää eli Kontinental Hockey Leaguea. KHL on entisen Venäjän pääsarjan korvannut liiga, joka sisältää tätä nykyä joukkueita kuudesta eri maasta.

Miltä Kontinental Hockey Leaguen tulevaisuus näyttää ja kuinka Jokerit ovat liigassa pärjänneet? Artikkelimme kertoo kaiken, mitä suomalaisen jääkiekon ystävän tarvitsee KHL:stä ja Jokereista tietää.

KHL – Kontinental Hockey League

KHL sarja sai alkunsa vuonna 2008, jolloin samaan 24 joukkueen suursarjaan yhdistettiin Russian Superleaguen 20 joukkuetta, Venäjän toisen sarjatason mestari sekä yksittäiset joukkueet Valko-Venäjältä, Latviasta sekä Kazakstanista. KHL kehitettiin eurooppalaiseksi suursarjaksi, joka pystyisi jopa haastamaan NHL:n suosiossa. Heti alkuvuosina nämä kaksi sarjaa päätyivätkin käymään kiistaa erityisesti venäläisistä tähtipelaajista. Vuosina 2008 ja 2010 solmitut sopimukset sarjojen välillä ovat kuitenkin lakkauttaneet kiistat pelaajasopimuksista.

NHL:n tavoin myös KHL on jaettu itäiseen sekä läntiseen konferenssiin, jotka on vielä erikseen jaettu divisiooniin. KHL:n neljä divisioonaa on nimetty Neuvostoliiton aikaisten venäläisten jääkiekkoilijoiden ja jääkiekkovaikuttajien mukaan. Nimensä divisioonille ovat lainanneet Vsevolod Bobrov, Anatoli Tarasov, Valeri Kharlamov sekä Arkady Chernyshev.

Sarjajärjestelmä muistuttaa huomattavasti NHL:ää. Jokainen joukkue pelaa kauden aikana neljä kertaa saman divisioonan joukkueita vastaan, kolme kertaa saman konferenssin muita joukkueita vastaan sekä kahdesti toisen konferenssin joukkueita vastaan. Yhteensä pelejä kertyy runkosarjassa kullekin joukkueelle 62 kappaletta. Playoffeihin pääsee molemmista joukkueista kahdeksan parasta joukkuetta. Ensimmäiseksi ja toiseksi kaavioon sijoitetaan aina divisioonansa voittaneet joukkueet.

Playoff-ottelut pelataan paras seitsemästä -menetelmällä. Kauden huipentavassa finaalissa kohtaavat itäisen sekä läntisen konferenssin playoffit voittaneet joukkueet. Lopullinen mestaruuden voittanut joukkue palkitaan kosmonautti Juri Gagarinin mukaan nimetyllä pokaalilla. Kausi alkaa perinteisesti syyskuun alussa ja huipentuu finaalisarjaan huhtikuun viimeisinä päivinä.

Joukkueiden koostumukseen on asetettu jonkin verran rajoituksia. Venäläiset joukkueet saavat sisältää korkeintaan viisi ulkomaista pelaajaa, kun taas muista maista tulevissa joukkueissa tulee olla mukana vähintään viisi joukkueen kotimaasta tulevaa pelaajaa. Lopputuloksena sarjan koostumus on varsin monipuolinen. KHL:ssä on pelannut pelaajia peräti 25 eri maasta. Venäläisten jälkeen eniten on mukana juuri suomalaisia. Parhaimmillaan KHL:ssä on yhdellä kaudella pelannut yli 50 suomalaista pelaajaa.

KHL historia

KHL sai alkunsa vuonna 2008 neljän maan ja 24 joukkueen sarjana. Tämän jälkeen sekä joukkuemäärä että mukana olevat maat ovat vaihdelleet. Kaudelle 2009–2010 Khimik Voskresensk siirtyi takaisin alempiin sarjoihin, kun taas tilalle nousi Avtomobilist Jekaterinburg. Vuonna 2010 KHL:ään siirtyi myös Jugra Hanti-Mansijsk, joka vetäytyi sarjasta jälleen vuonna 2018.

KHL pyrki jo alkuvuosinaan laajenemaan entisen Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle, erityisesti Keski-Eurooppaan sekä Pohjoismaihin. Laajenemisesta tuli todellisuutta vuonna 2011, jolloin Slovakian Lev Poprad liittyi sarjaan. Jo ensimmäisen kauden jälkeen joukkue korvattiin lähes vastaavalla Lev Prahalla Tshekistä. Samalla ovenavauksella sarjaan saapuivat Slovan Bratislava Slovakiasta sekä Donbass Ukrainasta.

Vuonna 2013 sarjaan saapuivat Kroatian Medvescak sekä venäläinen laajennusjoukkue Admiral Vladivostok. Laajimmillaan KHL olikin peräti 28 joukkueen kokoinen. Vuonna 2014 luvassa oli jälleen suuria muutoksia, kun Donbass, Lev Praha sekä Spartak Moskova vetäytyivät sarjasta. Korvaajat olivat kuitenkin suomalaisesta näkökulmasta poikkeuksellisen mielenkiintoisia. KHL sai viimeinkin laajennuttua Pohjoismaihin, kun Helsingin Jokerit loikkasi sarjaan. Samalla KHL:ään liittyivät myös Lada Togliatti sekä HK Sotshi.

Vuonna 2015 Moskovan Oblast vetäytyi sarjasta, mutta Moskovan Spartak palasi pienen tauon jälkeen jälleen takaisin. Ehkä sarjan kiinnostavin laajennus kansainvälisesti näkökulmasta nähtiin, kun vuonna 2016 sarjaan liittyi kiinalainen HC Kunlun Red Star. Kun Slovan Bratislava ja Zagrebin Medvescak vetäytyivät sarjasta, on KHL nykymuodossaan kuuden maan ja 24 joukkueen jääkiekkoliiga. Joukkueita on mukana Venäjän lisäksi Suomesta, Valko-Venäjältä, Kiinasta, Kazakstanista sekä Latviasta.

Historiallisesti sarja on ollut yhtä venäläisjoukkueiden juhlaa, mikä on paikoin herättänyt kysymyksiä jopa systemaattisesta venäläisten suosimisesta. Mestaruudet ovat poikkeuksetta menneet Venäjälle. Eniten mestaruuksia on kyennyt haalimaan Ak Bars Kazan, joka on voittanut mestaruuden kolmesti. Kahteen mestaruuteen ovat yltäneet myös Moskovan Dynamo, Pietarin SKA sekä Metallurg Magnitogorsk. Moskovan TsSKA on kyennyt ainoastaan yhteen mestaruuteen, vaikka joukkue on voittanut runkosarjan peräti kuuteen otteeseen.

Useimmista sarjan ennätyksistä on vastannut Metallurg Magnitogorskia edustava Sergei Mozyakin, jolla on hallussaan yhden kauden piste-ennätys, yhden kauden maaliennätys, playoffien piste-ennätys, playoffien syöttöennätys, sarjan historian piste-ennätys, sarjan historian maaliennätys, sekä KHL:ssä pelattujen pelien ennätys. Mozyakin pitää hallussaan myös playoffien kaikkien aikojen maaliennätystä, piste-ennätystä sekä syöttöennätystä. Suomalaisista ennätyksiin on kyennyt Mikko Koskinen, joka Pietarin SKA:ta edustaessaan kykeni kauden aikana maalivahdille ennätykselliseen kuudentoista voiton kauteen.

KHL joukkueet

Kaudella 2021–2022 KHL:ssä pelasi 24 joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen kahdentoista joukkueen konferenssiin sekä neljään kuuden joukkueen divisioonaan. Joukkueita oli mukana yhteensä kuudesta maasta, niin Euroopasta kuin Aasiastakin. KHL:n koostumus näytti tuolloin seuraavalta.

Läntinen konferenssi

  • Helsingin Jokerit
  • SKA Pietari
  • Dynamo Moskova
  • TsSKA Moskova
  • Severstal Tsherepovets
  • Spartak Moskova
  • Lokomotiv Jaroslav
  • Dinamo Minsk
  • Nizhni Novgorod
  • HK Vitjaz
  • HK Sotshi
  • Dinamo Riika

Itäinen konferenssi

  • Metallurg Magnitogorsk
  • Traktor Tsheljabinsk
  • Ak Bars Kazan
  • Salavat Ufa
  • Avangard Omsk
  • Sibir Novosibirsk
  • Neftehimik NIzhnekamsk
  • Barys Nur-Sultan
  • Amur Habarovsk
  • Avtomobilist Jekaterinburg
  • Admiral Vladivostok
  • Red Star Kunlun

Sarjaa ovat perinteisesti dominoineet Moskovan ja Pietarin joukkueet, jotka ovat kerta toisensa jälkeen lähteneet kauteen suurimmilla budjeteilla sekä nimekkäimmin joukkuein. KHL:ssä pelaakin runsaasti NHL:ssä vierailleita pelaajia sekä pelaajia, jotka on varattu NHL:ään. Varsinkin venäläiset pelaajat ovat kuitenkin taipuvaisia nauttimaan peleistä ennemmin kotimaassaan ja alhaisen verotuksen piirissä.

Sarjan historian menestynein joukkue on tästä huolimatta Ak Bars Kazan, joka on jättänyt muut KHL joukkueet varjoonsa. Tatarstanin Kazanista kotoisin oleva joukkue on tunnettu vuodesta 1956 lähtien useilla eri nimillä, mutta vuonna 1996 nimeksi vakiintui lumileopardia tarkoittava Ak Bars. Tästä sai alkunsa myös joukkueen kultakausi. Ak Bars Kazan ehti ennen KHL:ää voittaa Venäjän mestaruuden kahteen otteeseen, minkä jälkeen joukkue on voittanut KHL:n kolmesti.

Ak Bars Kazanin menestyksen takaa on löytynyt erityisesti dominoiva ZZM-ketju, joka koostui Sergei Zinovjevista, Danis Zaripovista sekä Aleksey Morozovista. Suomalaisesta näkökulmasta joukkueen menestystä voidaan kuitenkin laittaa runsaiden suomalaisvahvistusten piikkiin. Joukkueen riveissä ovat nimittäin mestaruuden voittaneet Niko Kapanen, Jukka Hentunen, Fredrik Norrena, Hannes Hyvönen, Jarkko Immonen, Janne Pesonen, Petri Vehanen sekä Atte Ohtamaa. Vuoden 2010 mestarijoukkueessa pelasi kerralla peräti viisi suomalaista.

KHL ja Jokerit

Vuonna 2013 suomalaista jääkiekkoyleisöä odotti yllätysuutinen, kun Jokerit omistanut liikemies Hjallis Harkimo ilmoitti joukkueen siirtyvän kotimaisesta Liigasta KHL:ään. Samalla Jokereiden kotiareena Hartwall Areena siirtyi venäläisten liikemiesten omistukseen. Hallin ostaneet Gennadi Timtsenko, Arkadi Rotenberg, Boris Rotenberg ja Roman Rotenberg saivat samalla myös option osuuteen Jokereista.

Vuonna 2019 Suomen tunnetuimpiin jääkiekkoilijoihin lukeutuva Jari Kurri ilmoitti ostavansa Jokerit kokonaisuudessaan, mutta pian tämän jälkeen 40 prosenttia seurasta päätyi venäläisomisteiselle nikkeliyhtiölle. Käytännössä joukkueen takaa löytyykin edelleen reilusti venäläistä rahaa. Kymmenien miljoonien eurojen edestä tappiota KHL-kausilla tehneiden Jokereiden nähdäänkin olevan ensisijaisesti Venäjän markkinointia – sama pätee koko KHL:ään sarjana.

Vaikka joukkueen omistussuhteet herättävät kysymyksiä, on Jokereiden urheilullinen menestys ollut KHL:ssä erinomaista. Jokerit voitti heti toisella kaudellaan divisioonansa ensimmäisenä ulkomaisena joukkueena, ja parhaimmillaan joukkue on sijoittunut runkosarjan kolmanneksi.

Playoffeissa menestys on kuitenkin vielä saanut odottaa itseään. Kerta toisensa jälkeen Jokerit on pudonnut playoffeista joko ensimmäisellä tai toisella kierroksella, lähes poikkeuksetta TsSKA Moskovaa vastaan. Seitsemällä pelatulla kaudella Jokerit on edennyt playoffeihin poikkeuksetta, mutta vain kolmesti joukkue on edennyt playoffien toiselle kierrokselle. Tätä pidemmälle Jokerit ei ole vielä kertaakaan kyennyt venymään.

Suomalaisittain poikkeuksellisen hulppealla budjetilla operoiva Jokerit on tätä nykyä koti lukuisille maajoukkueestakin tutuille tähtipelaajille. Kokoonpanoon kuuluvat tälläkin hetkellä esimerkiksi Marko Anttila, Jesse Joensuu, Julius Junttila, Iiro Pakarinen sekä Veli-Matti Savinainen. Viime vuosina todelliseksi ikoniksi on itsensä pelannut myös amerikkalainen Brian O’Neill, joka on ollut tasaisesti jo vuosikausien ajan yksi Jokereiden tärkeimmistä pistemiehistä.

Jokereiden tulevaisuus on käytännössä kiinni Venäjältä tulevista miljoonista, sillä Suomesta ei löydy kymmeniä miljoonia syydettäväksi jatkuvasti tappiolliseen toimintaan. Koska Jokerit pelaavat sarjassa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, voivat tilanteet muuttua hyvinkin nopealla aikataululla. Monet suomalaiset jääkiekkovaikuttajat arvioivatkin, että rahahanat saattavat jossain vaiheessa kääntyä kiinni, jolloin Jokerit olisivat pakotettuja palaamaan takaisin kotimaiseen Liigaan.

Näin arvioi myös Jokereiden entinen omistaja Hjallis Harkimo, joka on sitä mieltä, että on vain ajan kysymys, koska venäläiset lopettavat Jokereiden toiminnan rahoittamisen. Tämä tarkoittaisi paluuta Suomeen uuden omistajan alaisuudessa, sillä käytännössä Jari Kurri pyörittää toimintaa tällä hetkellä venäläisellä kassalla. Tällä erää Jokerit kuitenkin jatkaa KHL:ssä ja tavoittelee joukkueen historian ensimmäistä Gagarin Cupia.

Lue kaikki jääkiekosta: