Jääkiekko Suomessa

Harva urheilu villitsee suomalaisia samalla tavalla kuin aina suosittu jääkiekko. Jo 1800-luvun puolella kehitetty peli on tätä nykyä kiistatta Suomen suosituinta joukkueurheilua. Jääkiekko houkuttelee katsojia paikalle niin paikallisen Liigan peleihin kuin maajoukkueen otteluihinkin. Tämä ei ole ihme, sillä Suomi on kyennyt nappaamaan maailmanmestaruuden peräti kolmeen otteeseen.

Suursuosiota nauttivat suomalaiset jääkiekkoilijat ovat tätä nykyä tietenkin parhaimmillaan Amerikan NHL:ssä eli pelin ehdottomassa pääsarjassa. Mutta kuinka tähän pisteeseen päädyttiin? Suomalaisen jääkiekon historia on pullollaan suurmiehiä sekä kiehtovia käänteitä. Esittelemme lajin suomalaisen historian vuosikymmen kerrallaan. Myös https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_j%C3%A4%C3%A4kiekon_historia toimii hyvänä oppaana lajin suomalaiseen historiaan.

Jääkiekon historia 1800-luku

Jääkiekko lajina kehitettiin Kanadassa 1800-luvun puolella. Alun perin pelipaikkana toimi maapalojen väliin muodostunut jäinen Victoria Skating Rink, jonka koko asetti edelleen käytössä olevat mitat jääkiekkokaukalon koolle. Ensimmäinen ottelu pelattiin vuonna 1875, jolloin kentällä nähtiin vielä yhdeksän pelaajaa kummassakin joukkueessa. Peli levisi ranskalaisten kautta nopeasti myös Eurooppaan.

Jo vuonna 1893 jaettiin ensimmäistä kertaa NHL:n pääpalkintona edelleen toimiva Stanley Cup. Kanadan kenraalikuvernöörin jääkiekkokilpailuille lahjoittama pokaali jaettiin tuolloin amatööriturnauksissa.

Tiettävästi Suomen ensimmäinen jääkiekko-ottelu ehdittiin pelaamaan Helsingin Pohjoisrannassa niukasti 1800-luvun puolella. Vuonna 1899 käydyn ottelun aikaan laji tunnettiin vielä jäähockeyn nimellä.

Jääkiekon historia 1900-1930

1900-luvun alkuvuosia pidetään kansainvälisen ja nykymuotoisen jääkiekon todellisina syntyvuosina. Ensimmäiset maaottelut pelattiin vuonna 1905, mikä johti välittömästi myös sääntöjen yhdenmukaistamiseen. Kun kansainvälinen luistinliitto ei innostunut sääntökirjan luomisesta, perustettiin nykyistä kansainvälistä jääkiekkoliittoa edeltänyt LIHG. Vuonna 1911 Kanadassa käytössä olleet säännöt vakiintuivat kansainvälisiksi säännöiksi. Vuonna 1920 jääkiekko otettiin jo osaksi olympialaisten ohjelmaa, samana vuonna järjestettiin myös ensimmäiset MM-kisat.

Kanadassa alkunsa sai vuonna 1917 viiden joukkueen jääkiekkoliiga NHL, joka nousi nopeasti suureen suosioon. Sarja laajentui 20-luvulla myös Yhdysvaltoihin ja kyseessä oli nopeasti jo ammattimaisesti pyöritetty ammattipelaajien liiga.

Peli levisi myös Euroopassa. Vaikka Suomessa jääkiekkoa ei vielä juuri tunnettu, pelasivat useat suomalaiset eurooppalaisissa joukkueissa jo 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoilijana voidaan pitää Toivo Tikkasta, joka pelasi vuonna 1908 Dresdenin joukkueessa. Ensimmäinen suomalaisten seurojen välinen ottelu pelattiin vuonna 1928, jolloin kohtasivat Tampereen Pyrintö ja Tampereen Palloilijat. Vuonna 1929 perustettiin Suomen Jäähockeyliitto, ja ensimmäistä kertaa pelattiin myös Suomen mestaruudesta. Voittajaksi selviytyi HJK.

Jääkiekon historia 1930-luku

30-luvulla Suomi pelasi ensimmäiset maaottelunsa jääkiekossa. Tulokset kertovat suoraan, että Suomi tuli vielä tässä vaiheessa muun Euroopan perässä. Ensimmäisessä ottelussa Ruotsi voitti peräti 11–1, eikä Suomi napannut ensimmäistä voittoaan kuin neljä vuotta myöhemmin – tuolloin kaatui Viro. Ensimmäiset jääkiekon MM-kisat vuonna 1939 koostuivat Suomen joukkueen osalta viidestä tappiosta.

Vuoden 1930 SM-sarjaa ei saatu lainkaan pelattua leudon talven vuoksi, mutta tämän jälkeen mestaruudesta taisteltiin jatkuvasti kasvavalla joukkuemäärällä. Kun vuonna 1931 mukana oli vain neljä joukkuetta, pelattiin vuonna 1939 jo seitsemän joukkueen yksinkertainen sarja. Menestystä nauttivat erityisesti kolme mestaruutta napannut Tampereen Ilves sekä Helsingin joukkueet. HJK ja HSK saalistivat molemmat kaksi mestaruutta.

Jääkiekon historia 1940-luku

Suomi sai odottaa ensimmäisiä voittojaan MM-kisoissa aina vuoteen 1949 saakka, mutta tuolloin ketsuppipurkki aukesi kahdella voitolla. Norja kaatui 7–3 ja Belgia peräti 17–2. Vuonna 1948 maajoukkue uudisti ilmettään ja pelipaitaan lisättiin ensimmäistä kertaa tuttu vaakunan leijona.

SM-sarja jouduttiin perumaan tai keskeyttämään kolmesti sotien vuoksi. Kun pelaamaan jälleen päästiin, jatkoi Ilves menestystään. Joukkue nappasi mestaruuden kolmesti putkeen tälläkin vuosikymmenellä. Vielä tässä vaiheessa ei pudotuspelejä tunnettu, vaan mestaruus ratkaistiin pelkän runkosarjan perusteella.

Atlantin toisella puolella Stanley Cupista taisteli vuosi toisensa jälkeen kuusi joukkuetta, jotka tunnetaan edelleen Original Sixinä eli alkuperäisinä kuutena joukkueena. 40-luku tunnetaan jääkiekon kultaisena aikakautena, ja pinnalle nousivat Maurice ”Rocket” Richardin kaltaiset supertähdet.

Jääkiekon historia 1950-luku

50-luku oli suomalaisen jääkiekon kehityksen aikakautta. Vuonna 1952 Suomi otti ensimmäistä kertaa osaa jääkiekon olympiaturnaukseen. Samalla vuosikymmenellä Suomi onnistui myös viimeinkin päihittämään Ruotsin ensimmäistä kertaa. Vuonna 1959 käyty ottelu päättyi Suomen voittoon lukemin 4–1.

Jääkiekon SM-sarja oli 50-luvulla yhtä Tampereen juhlaa. Ilves käynnisti vuosikymmenen voittamalla mestaruuden jälleen kolmesti putkeen, minkä jälkeen TBK toisti saman tempun. Ilves nappasi vielä kaksi mestaruutta, minkä lisäksi myös Tappara kykeni ensimmäiseen mestaruuteensa vuonna 1959, jolloin sarja pelattiin ensimmäistä kertaa kaksiosaisena.

NHL:ää dominoi vuosikymmenellä Detroit Red Wings. Kentälle kärrätty kuollut mustekala siivitti joukkueen peräti neljään mestaruuteen.

Jääkiekon historia 1960-luku

60-luvulle saavuttaessa suomalainen jääkiekko otti jälleen suuria harppauksia ylöspäin. Ensimmäinen arvokisamitali saavutettiin EM-hopealla vuonna 1962, minkä lisäksi Suomi alkoi päihittämään myös lajin suurmaita. Tshekkoslovakia kaatui vuonna vuoden 1967 MM-kisoissa, Kanada taas seuraavan vuoden olympialaisissa. Vuonna 1965 Suomi pääsi isännöimään ensimmäisiä MM-kisojaan.

MM-kisat järjestettiin luonnollisesti Tampereen Hakametsässä. Tampere hallitsi tätäkin vuosikymmentä, sillä sekä Ilves että Tappara onnistuivat nappaamaan Suomen mestaruuden vuosikymmenen aikana kahteen otteeseen, minkä lisäksi myös Koo-Vee kykeni yksittäiseen mestaruuteen.

Amerikassa NHL laajeni kahdentoista joukkueen kokoiseksi ja niin Bobby Orr kuin Phil Espositokin rikkoivat ennätyksiä. Kansainväliset pelit taas olivat yhtä Neuvostoliiton juhlaa. Neuvostoliitto nappasi maailmanmestaruuden vuosikymmenen aikana seitsemästi putkeen. Putki jatkui kahdella maailmanmestaruudella vielä seuraavalla vuosikymmenellä.

Jääkiekon historia 1970-luku

Vuonna 1974 Suomi onnistui voittamaan historiansa ensimmäisen MM-mitalin jääkiekossa, kun alle 20-vuotiaiden joukkue nappasi Neuvostoliitossa MM-hopeaa. Samana vuonna ensimmäiset suomalaiset suuntasivat myös Pohjois-Amerikkaan, kun Veli-Pekka Ketola ja Heikki Riihiranta siirtyivät WHA-liigaan. Kaksi vuotta myöhemmin Matti Hagman siirtyi ensimmäisenä suomalaisena NHL:ään Boston Bruinsin riveihin.

Kotimaisessa jääkiekossa koettiin suuria muutoksia, kun vuonna 1975 perustettiin SM-liiga, joka korvasi lähes viidenkymmenen vuoden ajan pelatun SM-sarjan jääkiekon korkeimpana sarjatasona. Kymmenen joukkueen pääsarja erotettiin muusta jääkiekkoilusta ja voittaja alettiin ratkomaan amerikkalaiseen tapaan pudotuspeleillä. Ensimmäisen uudistuneella konseptilla jaetun mestaruuden nappasi TPS.

Yhdysvalloissa peli muuttui entistäkin aggressiivisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi, mistä parhaana esimerkkinä toimi Philadelphia Flyers, jonka joukkue oli rakennettu hakkaamaan vastustajat monessakin mielessä. Kun ”Broad Street Bullies” kohtasi näytösottelussa Neuvostoliiton punakoneen, vetäytyivät neuvostoliittolaiset takaisin pukuhuoneeseen jo ensimmäisessä erässä. Muita NHL-joukkueita näytösotteluissa höykyttänyt Neuvostoliitto nappasi tälläkin vuosikymmenellä seitsemän maailmanmestaruutta.

Jääkiekon historia 1980-luku

80-luvulla miesten jääkiekkomaajoukkue onnistui nappaamaan ensimmäisen aikuisten mitalinsa. Suomi onnistui voittamaan lajia dominoineen Neuvostoliiton joukkueen vuoden 1988 olympialaisissa, mutta sijoittui tästä huolimatta loppusarjan avulla ratkaistussa olympiaturnauksessa hopealle yhden pisteen erolla. Suomen nuoret pärjäsivät tällä vuosikymmenellä entistäkin paremmin. Alle 20-vuotiaiden MM-kisoista Suomi voitti kolmesti hopeaa ja vuonna 1987 ensimmäistä kertaa kultaa.

SM-Liigassa 80-luku oli jälleen Tampereen vuosikymmen. Tappara voitti peräti viisi mestaruutta, minkä lisäksi Ilves nappasi vuonna 85 mestaruuden, joka on jäänyt tähän mennessä joukkueen viimeiseksi. Naisten SM-sarja sai alkunsa vuonna 1983.

NHL:ssä suomalaiset nousivat toden teolla huipulle. Pekka Rautakallio valittiin vuonna 1982 tähdistöotteluun ensimmäisenä suomalaisena, kun taas Jari Kurri onnistui voittamaan Edmonton Oilersin riveissä Stanley Cupin vuonna 1984. Kurri voitti mestaruuden vuosikymmenen aikana peräti neljästi, joukkuekavereina Stanley Cupia pääsivät nostamaan myös Esa Tikkanen ja Reijo Ruotsalainen.

Jääkiekon historia 1990-luku

80-luvulla herätettyjä lupauksia lunastettiin toden teolla 90-luvulla, kun Leijonat onnistuivat nappaamaan ensimmäiset MM-mitalinsa. Vuosien 1992 ja 1994 MM-hopeat ja vuoden 1994 olympiapronssi saivat seurakseen vuoden 1995 MM-kullan. Finaalissa kaatui kotijoukkue Ruotsi lukemin 4–1.

SM-liigassa 90-luvulla taistelivat käytännössä keskenään TPS sekä Jokerit. TPS nappasi mestaruuksista peräti viisi, Jokerit kykenivät mestaruuteen neljästi. Ainoa tämän kaksikon ulkopuolelle mennyt mestaruus meni sekin Helsinkiin, kun HIFK voitti mestaruuden vuonna 1998.

NHL:ssä Kurri, Tikkanen ja Ruotsalainen aloittavat vuosikymmenen jälleen Stanley Cupin voitolla. Suomalaisia saapuu sarjaan entistä runsaammalla tahdilla, ja vuonna 1993 Teemu Selänne rikkoo kaikki tulokkaiden ennätykset iskemällä 76 maalia ja syöttämällä 56. Maali- ja piste-ennätyksiä tuskin rikotaan koskaan.

Vuonna 1994 Esa Tikkanen voittaa jälleen Stanley Cupin, kahteen otteeseen sarjan parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi valittu Jere Lehtinen tekee saman vuonna 1999.

Jääkiekon historia 2000-2020

2000-luku on ollut suomalaiselle jääkiekolle pääosin loistavaa aikaa. Suomi onnistui voittamaan maailmanmestaruuden vuosina 2011 ja 2019 sekä junioreiden maailmanmestaruuden vuosina 2014, 2016 ja 2019. Ainoastaan himoittu olympiavoitto on jäänyt saavuttamatta. Lähimmäksi Leijonat pääsivät vuonna 2006, jolloin huimassa vireessä ollut joukkue joutui taipumaan Ruotsille finaalissa yhden maalin erolla.

Jääkiekon SM-liiga muutti vuonna 2013 nimensä yksinkertaisesti Liigaksi. Sarjaa on laajennettu useaan otteeseen ja tätä nykyä jääkiekon pääsarjassa pelaakin 15 joukkuetta. Mestaruuden on kyennyt vuosituhannen aikana voittamaan peräti kahdeksan eri joukkuetta, mutta leimallisesti aikakausi on ollut Kärppien hallintaa. Vuosituhannen vaihteessa takaisin pääsarjaan nousseet oululaiset ovat napanneet mestaruuden peräti seitsemään otteeseen.

Pohjois-Amerikassa Stanley Cupiin on kaiverrettu yhä useamman suomalaisen nimi. 2001 mestaruuden voitti Ville Nieminen, 2007 Teemu Selänne, 2008 Valtteri Filppula, 2010 Antti Niemi ja 2011 Tuukka Rask. Vuonna 2015 sekä Teuvo Teräväinen että Kimmo Timonen pääsivät nostamaan pokaalia. Kaksi perättäistä mestaruutta vuosina 2016 ja 2017 voittanut Olli Määttä on neljäs suomalainen, joka on kyennyt voittamaan Stanley Cupin vähintään kahteen otteeseen.

Jääkiekko tänään

Suomalainen jääkiekko voi tällä hetkellä äärimmäisen hyvin, sillä juniorituotanto on paremmalla tolalla kuin koskaan aikaisemmin. Tämä näkyy myös junioreiden MM-menestyksestä, Suomi on noussut juniorikisoissa samaan luokkaan Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Yhä useammat suomalaiset siirtyvät NHL-jäille yhä nuorempina. Kaudella 2021–2022 NHL-sopimuksella pelasi Amerikassa jo peräti 84 suomalaista pelaajaa.

Lienee selvää, että jatkossa suomalaiset tulevat nostamaan Stanley Cupia entistäkin useammin, sillä sarjan parhaissa joukkueissa pelaa lähes poikkeuksetta suomalaisia pelaajia tärkeissä rooleissa. Myös maajoukkueelta on lupa odottaa hyvää. Vuosikymmenen ensimmäisissä MM-kisoissa Suomi eteni jälleen finaaliin saakka, vaikka Kanada olikin vuoden 2021 kisoissa parempi jatkoajalla.

Vaikka kotimaisen Liigan yleisölukemat ovatkin hieman hiipuneet parhaista vuosista, on kyseessä edelleen Suomen suosituin urheilusarja. Noin 4 200 katsojan yleisökeskiarvolla kyseessä on Euroopan kuudenneksi suosituin jääkiekkosarja.

Liiga on noussut myös vedonlyöjien suosikkikohteisiin ja erityisesti Liiga-finaalit keräävät myös huikeita yleisöjä television ääreen. Suomen suurin vedonlyöntiportaali, Urheiluvedonlyönti on koonnut sivuilleen vuoden suurimmat urheilutapahtumat listaavanurheilukalenterin josta löytyvät myös kaikki suosituimmat jääkiekko-liigat kestoineen.