Kova on ollut suomalaisen jääkiekon taival ja se nähtiin myös vuonna 1939, kun Suomen maajoukkue otti ensi kertaa osaa jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin Baselissa, Sveitsissä. Suomen alkulohkoon kuului liittoutunut Saksa, USA ja Italia. Yhdistyneeltä Saksalta ja Itävallalta Suomi otti turpaan 12-1, Italia voitti 5-2 ja USA rökitti Suomen 4-0. Suomi jäi taulukon viimeiseksi, 14:sta. Samana vuonna alkoi talvisota ja vasta 1941 pelaaminen jatkui Suomessa. Jatkosota pysäytti taas pelaamisen ja maajoukkueen mailoihin tartuttiin seuraavan kerran vasta 1945.

Ensimmäinen maaottelu käytiin Ruotsia vastan vuonna 1928, jolloin Sven nuiji suomipojat 8-1. Laji tunnettiin eri muodoissaan jo satojen vuosien ajan Euroopassa. Peliä alettiin kutsua Englannissa hockeyksi 1800-luvulla, eli Jutilan ”hoki” sai silloin alkunsa. Toinen tunnettu nimitys lajista oli bandy, josta myöhemmin kehittyi naisille tarkoitettu jääpallo ja myöhemmin tytöille luotu ringette. Jääpallo on muun muassa ruotsalaisten miesten suosima laji.

Vanhimmat eurooppalaiset todisteet jääkiekosta ovat Canterburyn Katedraalista Englannista, jonka ikkunamaalauksissa nähdään jääkiekkomailaa ja palloa pitelevä poika. Tarkkasilmäinen myös huomaa, että itse arkkipiispa Thomas Becketin päähine muistuttaa erehdyttävästi JOFA:n kypärää. Näin ollen Lalli ja Piispa Henrik ovat voineetkin pelata Köyliönjärven jäällä jääkiekkoa, mutta historia on vähitellen muuttanut tosiasioita. Kenties pelin säännöistä tuli kinaa kesken matsin ja legenda syntyi.

Jääkiekon kehittyminen maailmalla

Peli rantautui ensin Ruotsiin ja Venäjälle 1890-luvuilla, ja myös Suomeen vuosisadan lopulla. Suomen Urheilulehti kirjoitti 1899 lajista nimellä hockipeli, jota pelattiin sauvoilla ja lyötiin pyöreätä kiekkoa vastustajan portin läpi. Nykymallinen jääkiekko saapui Kanadasta, ja jo 1910-luvulla lajia pelattiin Euroopassa useissa maissa, kuten Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Tšekissä ja Sveitsissä. IIHF, eli kansainvälinen jääkiekkoliitto perustettiin Pariisissa 1908 ranskankielisellä nimellä Ligue Internationale de Hockey sur Glace.

Ensimmäinen EM-kilpailu järjestettiin vuonna 1910 ja korkeimmalle pallille nousi Iso-Britannia. Sittemmin brittiläinen hoki on menestynyt vähän huonommin. Ensimmäinen Olympia-turnee järjestettiin Antwerpenissa vuonna 1920, mutta Suomella ei ollut näihin kisoihin vielä mitään asiaa. Ruotsalaiset kuitenkin voittivat ansaitun ensimmäisen hopeamitalinsa jo vuonna 1928. Tuohon aikaan Suomi oli vähän takapajuinen, ja maassa pelattiin vielä eurooppalaista bandya, kun ei vielä paremmin tiedetty. Suomi oli Euroopan viimeinen maa, jossa virhe tajuttiin ja siirryttiin jääkiekkoon. Bandy on sittemmin kasvattanut uudelleen suosiotaan Ruotsissa.

Luistinliitto

Suomessa perustettiin Luistinliitto lajia kehittämään ja puheenjohtaja Yrjö Salminen toi talvella 1926 jääkiekkomailoja Tampereen Pyrinnön nuorille pelaajille. Samalla hän lausui myös elämään jääneet sanat: ”Pelakkaa pojat”. Tästä alkoi Suomen kipuaminen maailman kärkeen. Lajista tuli Luistinliiton virallinen laji 1927 ja Suomen Palloliitto seurasi perässä. Ensimmäinen Suomen-mestaruuskilpailu järjestettiin vuonna 1928 ja voittajaksi nousi mahtiseura Viipurin Reipas.

Viipurin Reipas joutui sodan johdosta evakkoon Neuvostoliiton valloituksien seurauksena ja mm. seuran urheilujohtaja Yrjö Nykänen kuoli Äyräpään pommituksissa 1940. Viipurin Reipas lopulta fuusioitu Lahden urheiluseurojen kanssa ja tästä syntyi mm. FC Lahti, joka pelaa jalkapalloa Veikkausliigassa. Vuonna 1948 suomipojat saivat ensimmäistä kertaa leijonat rintaansa.

1950-luvulla alkoi vihdoin luistin luistaa ja ensimmäinen jäähalli, Hakametsä, valmistui Manseen 1965, joka valmistui parahiksi Suomen isännöidessä MM-turnauksen samana vuonna. Kisat voitti punakone, eli Neuvostoliitto, ja isäntämaa jäi viidenneksi. Suomelle kuitenkin ehti kertyä vielä vuoden -62 ensimmäisen hopean jälkeen kaksi hopeaa ja kolme pronssia olympialaisista; 2 kultaa, 6 hopeaa ja 3 pronssia MM-kisoista ja jokusia muita kuten hopea Maailmacupista vuodelta 2004.