Koripallon maajoukkue Susijengi

Pelkällä koripallolla ei elä, vaikka kuuluisi maajoukkueeseen. Ellei sitten lyö vetoa omien matsiensa puolesta. Suomen tunnetuinkin pelaaja, Hanno Möttölä tienasi jokunen vuosi sitten vain vajaat seitsemän tonnia, joten rahakas ei tämä laji vielä Suomessa ole. Keskimäärin pelaajapalkkiot ovat vain kuuden ja seitsemän tonnin luokkaa vuosittain pääsarjassa, joten rikastumaan sillä ei pääse. Valmentajakin on pienituloinen ja palkka sijoittuu jonnekin 15–30 tuhannen euron tietämille per kausi.

Jos koripalloa verrataan suomalaisten suosituimpaan ja rahakkaimpaan urheilulajiin, jääkiekkoon, kontrasti on valtava – suomalaisen jääkiekkoilijan mediaanipalkka on 40 000 euroa vuodessa. Toki kalliit pelaajat nostavat keskiarvoa, mutta aniharva liigapelaaja saa alle 20 000 vuosipalkkaa, joten sillä sentään pystyy ylläpitämään jonkinlaista elintasoa. Mestiksessä, eli jääkiekon toiseksi korkeimmassa sarjassa pelaajat saavat samantasoista palkkaa kuin koriksessa pääsarjalaiset.

Susijengi

Jos menestystä alkaisi tulla EM-kisoissa, lajiin virtaisi paljon enemmän rahaa. Mutta tässä ollaan pienen ongelman äärellä: Miten laji voi kehittyä menestyäkseen ennen kuin raha virtaa? Pienillä budjeteilla ja talkoohengellä pääsee vain rajallisen matkan. Susijengi on siitä huolimatta nostanut kansallista profiiliaan ja suomalaiset seuraavat maajoukkueen menestystä nykyään kiinnostuneina. Edellytyksenä kasvulle on kuitenkin se, että Susijengi pystyisi saavuttamaan kauan kaivattua menestystä, jota ei ole nähty Suomessa kansainvälisellä tasolla sitten 1960-luvun.

Kuten varmasti ymmärsit jo tähän mennessä, kyseessä ei ole Kapasiteettiyksikön kamala Susijengi-albumi vuodelta 2006, eikä sen vielä huonompi nimikkokappale. Levy jäi onneksi Kapan viimeiseksi ja ainoastaan ryhmän iloinen kääpiö Uniikki jatkaa uraansa. Tiettävästi levyn nimellä ei ole yhteyttä maajoukkueen lempinimeen, mutta mene ja tiedä.

2015 Suomen maajoukkue pelasi yhteensä 14 ottelua, joista 6 oli EM-kisojen matseja ja 8 ystävyysottelua. Yhteenlaskettu voittoprosentti matseista oli 36 %. Petteri Koponen sai eniten syöttöpisteitä EM-kisoissa. Suomi ehti pelata EM-kisoissa Ranskaa, Israelia, Venäjää, Bosniaa, Puolaa ja Serbiaa vastaan. Matseista hävittiin neljä ja voitettiin kaksi; Suomi yllätti Venäjän venymällä kahden pisteen johtoon 81–79. Bosnia ja Hertsegovina taipui 9.9.2015 Suomen tahtoon luvuin 59-88. Tappiot kuitenkin aiheuttivat Suomen karsiutumisen jatkosta ja sijoitus jäi saamatta. Paras sijoitus on edelleen vuodelta 1967, jolloin Suomi sai isäntämaana 6. sijan.

Susijengifanit

Susijengillä on myös oma kannattajakuntansa, Susijengi Fanit, joka on joukkuetta kannattava yhdistys. Se on perustettu Lahdessa, jonka tavoitteena on edistää Suomen koripallomaajoukkueen kannatusta. Yhdistykseen kuuluu jo yli 3000 jäsentä, joka on merkittävä saavutus. Ainoastaan Tapparan Fan Club on suurempi ja Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat Ry tulee hyvänä kakkosena. Puheenjohtajana toimii Risto Virtanen, joka on myös lahtelaisen Special Components yhtiön toimitusjohtaja. Jäsenille myydään fanituotteita ja valikoimasta löytyy mm. 6. pelaaja pelipaitoja sekä sinivalkoisia kauluhuiveja. Fanituotteille löytyy myös oma myymälä Helsingistä osoitteesta Malminkaari 9. Jos kuulut kannattajayhdistykseen, saat tuotteista alennusta 15 prosenttia näyttämällä ylpeästi yhdistyksen jäsenkorttia asioidessasi myyntipisteessä.

Yhdistys järjestää yhteistyössä myös Pelimatkojen kanssa Sport Travelia, joka meinaa sitä, että kannattajat voivat edullisesti matkustaa joukkueen perässä pelipaikoille yhtenä porukkana. Kuten jo mainitsimme, kannattajayhdistys on tuhat päinen ja näin ollen tuo susijengille suuren tuen osallistumalla peleihin ympäri Eurooppaa ja kannustaen joukkueen yhä parempiin suorituksiin.

Osana Kansainvälistä Koripalloliittoa

Susijengi on kuulunut vuodesta 1939 lähtien FIBA Europeen, eli Kansainvälisen Koripalloliiton Euroopan haaraan. Joukkueen kotihallina toimii Vantaan Energia-areena, johon mahtuu 2600 katsojaa. Sponsorina toimii Vantaan Energia. Maajoukkue pelaa myös Helsingin jäähallissa ja Pyynikin palloiluhallissa. Katsojaennätys maajoukkuematsille on vuodelta 1962, kun Suomi kohtasi Ruotsin Helsingin Olympiastadionilla. Näitä matseja on laajemmin pelattu myös Koripallon Pohjoismaiden-mestaruusturnauksessa, johon on ottanut osaa myös Baltian maat 90-luvulta lähtien.