Suomalainen pesäpallo

Pesäpallo on Suomen virallinen kansallislaji, joka on kehitetty amerikkalaisesta baseball-pelistä 1910-luvulla. Suurin suomalainen vaikuttaja peliin on Lauri Pihkala, joka tunnetaan myös lempinimellään Tahko Pihkala.

Hän oli miltei satavuotiaaksi elänyt suomalainen yleisurheilija ja liikuntatieteen kunniatohtori. Mies tuli tunnetusta suvusta; Laurin sukunimi oli alkujaan Gummerus, ja tämän veli oli Tampereen Piispa ja toinen yliopiston professori. Pihtiputaan metsikössä saunaan syntynyt suurmies, Tahko, oli paikallisen kirkkoherran poika ja osoitti jo nuorena miehenä kyvykkyyttä kaikissa urheilulajeissa. Hän näki elämäntehtäväkseen kansan kunnon kohottamisen urheilun avulla. Mies edusti kahdesti Suomea olympialaisissa: 1908 Lontoon olympialaisissa Tahko heitti kiekkoa ja hyppäsi korkeutta ja 1912 Tukholmassa tahko juoksi 400 ja 800 matkat. Hän saavutti Suomenmestaruudet 1910-luvun alussa monilta matkoilta.

Miten pesis tuli Suomeen?

Lauri Pihkala lähti Yhdysvaltoihin opintomatkalle vuonna 1907, sekä 1912–1913. Näillä reissuilla Tahkon mielessä alkoi muhia ja hän sai idean tuoda baseballin Suomeen. Pihkala arvioi, että suomalainen pelaaja ei osu baseball-syöttöön ja jätti sen siksi omasta lajistaan pois. Omaa muunnelmaansa Tahko kutsui pitkäpalloksi, jossa syöttäjä syöttää palloa suoraan ylöspäin, tehden osumisen helpommaksi. Pitkäpallo kehittyi vuosien saatossa ja nimeksi vakiintui pesäpallo. Toinen laji, jonka Tahko toi Suomeen, oli salamapallo, joka perustui rugbyyn ja amerikkalaiseen jalkapalloon. Laji ei koskaan yleistynyt hitaiden suomalaisten keskuudessa.

Tahko toimi myös Suomen Urheilulehdessä toimittajana, joka antoi hyvän väylän lajitietouden kasvattamiseen. Myöhemmin 10-luvulla vajaa kolmekymppinen Lauri kiersi maata neuvomassa maalaisia liikunnassa ja perustamassa urheiluseuroja. Sisällissodassa Tahko toimi propagandatoimittajana suojeluskunnassa ja sai vuotta myöhemmin pestin Suomen Urheilulehden päätoimittajana.

Tahko Pihkala

Pihkala vaikutti olennaisesti myös suomalaisten olympiamenestykseen. Vuonna 1920 Antwerpenissa Belgiassa järjestettiin kisat, joihin otti osaa 66 urheilijan joukkueella. Joukkue matkusti Belgiaan höyrylaivalla ja maskotiksi Kalle Kainuvaara otti mukaansa elävän karhunpennun! Karhu myytiin kisojen aikana läheiselle eläintarhalle. Kisat olivat Suomelle tärkeät, koska Suomi otti ensimmäistä kertaa osaa olympialaisiin itsenäisenä maana. Tahkolla oli sormensa pelissä, sillä tämä oli onnistunut keräämään amerikansuomalaisilta suuren määrän lahjoituksia kisojen valmennustoiminta varten. Se tuotti tulosta, sillä kisoista tuotiin kotiin yhteensä 15 kultaa! Näistä kolme voitti kaikkien tuntema juoksija Paavo Nurmi. Eino Leino voitti vapaapainista myös kultaa!

Pesäpallon alkutaival

Tätä pystysyöttöistä kansallispeliä pelattiin jo 1200-luvulla Egyptissä ja Suomeen pallonlyöntipelit ovat saapuneet 1600-luvulla. Tarkkoja tietoja ei ole säilynyt näihin päiviin, mutta 1800-luvulla lyöntipelejä pelattiin jo usein eri säännöin ja vuosisadan lopulla pelistä kehittyi pystysyöttöinen kuningaspallo. Kuningaspallo oli lähellä Tahkon keksimää pesistä, mutta Tahko varsinaisesti vakiinnutti peliin omat sääntönsä ja se jatkoi eloaan nimellä pesäpallo. Ensimmäiset pelit pesiksen säännöillä pelattiin vuonna 1919.

Suomenmestaruuden veivät ensimmäisinä Helsingin Pallonlyöjät, joka hallitsi lajia suvereenisti koko 20-luvun. Pesäpalloliitto perustettiin vuonna 1931 ja ensimmäisessä maaottelussa suomalaiset päihittivät virolaiset 14-3. Peli yleistyi toisen maailmansodan jälkeen suosituksi koko maassa ja seuroja perustettiin ympäri Suomen. Pesäpallossa on tapahtunut yksi kuolettava onnettomuus, 1985 Saaren Urheilijoiden sieppari menetti henkensä kun kova pallo osui suoraan hänen päähänsä. Peli oli ennen sotaa suojeluskuntien suosiossa sotilasurheiluna ja Tahko myönsi itsekin, että se kehittää hyvin suomalaisten sotataitoja. Peli ei onneksi ole aiheuttanut enempää kuolemia ja sen sotaa edeltävä maine on unohtunut.