Suomalainen pesäpallo
Suomalaisen pesäpallon korkein sarja on nimeltään Superpesis. Pesäpallo on lajina kaikkein suosituin maalaiskaupungeissa ja taajama-alueilla. Peliä myös seuraa aktiivisesti paikallinen väestö ja lyö peleistä vetoa. Superpesis sai alkunsa 1990 ja sitä ennen korkeinta luokkaa kutsuttiin SM-sarjaksi.
Miesten joukkueet
14 joukkuetta pelaa miesten sarjassa ja viimeiseksi jäänyt putoaa automaattisesti 1. divisioonaan voittajan noustessa Superpesis-sarjaan. 1. divisioona on nimeltään Ykköspesis. Lajin alkuvuosina Helsinki, Jyväskylä ja Lahti hallitsivat lajia eri vuosikymmenillä, mutta 1990 eteenpäin lajia on dominoinut Sotkamon Jymy, joka on vienyt mestaruuden 26 vuoden aikana peräti 17 kertaa. Superpesiksen hallinosta vastaa Suomen Pesäpalloliitto ry, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Heikki Takamäki. Sarjaa myös televisioidaan ja kausi alkaa toukokuun alussa. Talvisin harjoituskaudella pelataan hallipesistä. Kausi päättyy syyskuussa pudotuspeleihin ja finaaliotteluun.
Sotkamon Jymy
Urheiluseura on perustettu 1909 ja lajeihin kuuluu pesäpallon lisäksi mm. maastohiisto, suunnistus, yleisurheilu ja ampumahiihto. Kotikenttänä toimii Hiukka, joka on Sotkamon keskustassa. Katsomoon mahtuu 4 500 katsojaa ja yleisöennätys on peräti 6 500, joka on Sotkamon 10 000 asukkaan kunnalle aikamoinen saavutus. Sotkamo sijaitsee Kainuussa, Kajaanin naapurikuntana. Sotkamoon kuuluu myös Vuokatin kylä, jossa sijaitsee Vuokatin laskettelukeskus ja urheilupuisto. Lisäksi alueella on hiihtotunneli ja Katinkullan lomakeskus, joka kuuluu Holiday Club-ketjuun. Vuokatinvaaralta on komeat näkymät alas Sapsojärvelle, jonka rannalla myös Hiukan kenttä sijaitsee. Seudulle rakennettiin maantie vasta 1850 ja alueella toimi rautaruukki. Sotkamossa on myös suuri nikkelin esiintymä, jota kaivettiin Talvivaaran kaivoksesta. Kaivoksesta on muodostunut alueelle pienimuotoinen ympäristökatastrofi. Hiukan kenttä rakennettiin sodan jälkeen ja 80-luvulla se sai nykyaikaisen katsomonsa. 1994 kentälle saatiin hiekkatekonurmi. Ainoana maailmassa kentän tekonurmi vaihdettiin vihreästä violettiin 2009!
Pesäpallo alkoi ottaa tuulta alleen 30- ja 40-luvuilla, etenkin sodan jälkeen laji kasvoi Sotkamon suosituimmaksi. 1945 miesten joukkue voitti ensimmäistä kertaa piirinsä mestaruudet ja nousi Suomensarjaan. Pesäpalloa lyötiin tässä luokassa aina vuoteen 1957 asti, jolloin joukkue nousi pääsarjaan. Ensimmäisen mestaruutensa Jymy voitti tiukan taistelun jälkeen Helsingin Työväen Mailapoikia vastaan finaaliottelussa vuonna 1963. Voitto jäi kuitenkin yksittäiseksi moneksi vuosiksi, sillä voiton jälkeen tuli krapula ja amatöörimäinen pelaaminen pudotti uusiutumiskyvyttömän joukkueen alempaan sarjaan. Kakkossarjassa pelattiin aina 80-luvulle asti.
Tapani Närhen ja Yrjö Huuskan vaikutus alkoivat muuttaa peliä ammattimaisemmaksi 70-luvun lopulla. Kova harjoitusohjelma luotiin tavoitteena paluu pääsarjaan. 1981 Jymy varmisti ensin paikkansa Ykkössarjassa ja 1983 päästiin vihdoin takaisin pääsarjaan – 20 vuotta edellisen mestaruuden jälkeen. 80-luvun alun pelit käytiin yhtä kiihkeissä tunnelmissa kuin 60-luvulla ja pelien tuomarit tarvitsivat usein apuun virkavaltaa! Menestys oli kuitenkin niukkaa ja vielä 1987 palattiin pelaamaan Ykkössarjaa. Samana vuonna voimaan tullut jokerisääntö muutti peliä ja Unto ”Isokello” Väisäsestä tuli pesäpallon lyöjäkuningas. Peli alkoi taas sujua ja paikka varmistettiin pääsarjassa seuraavana vuonna.
Toinen mestaruus tuli vihdoin Superpesiksen ensimmäisellä kaudella 1990 ja aloitti Sotkamon todellisen menestyksen. Joukkueen sankari oli Unto Väisänen, joka löi kaudella 95 juoksua, ja johdatti Jymyn yllätysvoittoon. Tästä alkoi voittoputki, jonka päätöstä ei ole näkyvissä!
Pesäpallon sopupeli
1998 pesäpallo joutui Suomessa huonoon valoon, koska suuri joukko pelaajia, toimitsijoita ja johtokuntaa jäi kiinni sopupelien järjestämisestä. Sopupelejä järjestettiin, koska peukaloiduista peleistä oli mahdollista voittaa vedonlyönnillä suuria summia. Esitutkintaan joutui miltei 500 henkilöä ja lopulta 30 ihmistä tuomittiin rikollisesta toiminnasta. Kovimmatkin rangaistukset olivat ehdollista, joten Veikkauksen noin 14 miljoonan menetyksistä ei joutunut kukaan istumaan. Skandaali aiheutti jyrkän laskun lajin suosiossa, vaikka siihen liittyi vain pieni osa pesäpalloilijoita.
Pahinta mainetta niitti Kankaanpään Mailan, Seinäjoen Maila-Jussien ja Oulun Lipon pelinjohtajat ja kapteenit. Seuraava kausi oli mielenkiintoinen, sillä kaikki sopupeleistä kiinni jääneet joukkueet tiputettiin kaksi sarjataulukkoa alemmas. Joukkueita oli yhteensä kahdeksan. Sotkamon Jymy ei todistettavasti liittynyt tapaukseen. Urheiluskandaali jäi kiinni, kun urheilutoimittajat ja tuomarit huomasivat pelien edenneen oudosti ja Veikkauksen tietokoneiden hälyttäessä epätavallisista voittoyhdistelmistä.