Jalkapallon historia Suomessa

Jalkapalloilijoita

Kun urheilu on kyseessä, on jalkapallo kansainvälisesti ehdoton ykköslaji. Jalkapallo kuuluu kiistatta myös Suomen suosituimpiin lajeihin. Pallopeli saapui Suomeen ensimmäistä kertaa jo 1800-luvulla, minkä jälkeen suosikkilaji on kasvanut ja kehittynyt tasaisesti.

Tätä nykyä suomalaiset pelaajat nauttivat menestystä ympäri Euroopan samalla kun myös maajoukkue tekee urotekoja arvokisoissa. Mutta miltä jalkapallon historia Suomessa on näyttänyt? Luomme katsauksen menneisiin vuosikymmeniin ja nostamme esille jalkapallon historian mielenkiintoisimmat tapahtumat suomalaisesta näkökulmasta käsin!

Jalkapallon historia 1800-luku

Jalkapallolla on jo huomattavan pitkä historia. Nykymuotoisen jalkapallon alkukotina pidetään Englantia, jonka jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1863. Samana vuonna pelattiin myös ensimmäiset nykymuotoiset jalkapallo-ottelut.

Suomeen peli saapui merimiesten mukana 1890-luvulla. Peli nousi suosioon esimerkiksi Turun laivanveistämöllä, minkä lisäksi myös koululaiset ja opiskelijat ottivat jalkapallon nopeasti omakseen. Turun lisäksi peli tunnettiin tässä vaiheessa ainakin Sortavalassa, Viipurissa ja Vaasassa, mutta kyse oli poikkeuksetta harrastelijatason toiminnasta.

Jalkapallon historia 1900 – 1930

Kun jalkapallo saapui Helsinkiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, alkoi peli saamaan välittömästi ympärilleen myös järjestyneempää toimintaa. Vuonna 1906 pelattiin ensimmäisenä merkittävänä kilpailuna pidetty turnaus Helsingin ja Turun oppilaitosten joukkueiden kesken, minkä lisäksi vuonna 1907 perustettiin myös Suomen palloliitto. Ensimmäiset jalkapallon SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1908, jolloin mestaruudesta pelattiin cup-muodossa. Ensimmäiseksi mestariksi kruunattiin Helsingin Unitas.

Vuosittain järjestettävä cup-kilpailu kasvatti tasaisesti suosiota ja osallistujamääriä erityisesti kaupungeissa. Vuonna 1929 Suomen mestaruudesta kilpaili jo 22 joukkuetta.

1900-luvun alussa sai alkunsa myös maajoukkuetoiminta. Suomen jalkapallon maajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa vuonna 1911, jolloin se hävisi Ruotsille. Suomi osallistui seuraavana vuonna myös Tukholman olympialaisiin, joissa se ylsi kaikkien aikojen parhaaseen saavutukseensa sijoittumalla neljänneksi. Pronssiottelu päättyi Hollannin voittoon murskalukemin, sillä tarinan mukaan Suomen joukkue oli varsin heikossa hapessa edellisillan pitkäksi venähtäneiden juhlien jälkeen.

Ensimmäinen maaottelu itsenäistymisen jälkeen pelattiin jälleen Ruotsia vastaan vuonna 1919, seuraavana vuonna Suomi onnistui myös päihittämään Ruotsin ensimmäistä kertaa. Vaikka maajoukkue oli tasoltaan hyvä, jäivät olympialaiset vuonna 1924 väliin varojen puutteen vuoksi. Maajoukkueen taso kuitenkin laski nopeasti, sillä suomalaiset pelaajat pääsivät cup-muotoisessa SM-sarjassa pelaamaan vain muutamia pelejä.

Jalkapallon historia 1930 – 1940

1930-luvulla Suomen Cup sai viimein seurakseen varsinaisen sarjamuotoisen kilpailun, kun vuonna 1930 järjestettiin ensimmäistä kertaa jalkapallon SM-sarja. Ensimmäiset vuodet sarjaa pelattiin yksinkertaisena, mutta vuodesta 1932 lähtien kaikki joukkueet kohtasivat toisensa kahteen otteeseen. Sarjaa hallitsivat edelleen Helsingin ja Turun joukkueet. Leimallista oli amatöörimäisyys, sillä pesäpallon hallitsemassa Suomessa ei rahaa juuri liittänyt jalkapallolle, vaikka peli ammattimaistui kansainvälisesti kovaa vauhtia.

30-luvulla myös maajoukkueen taso nousi jälleen. Suomi pelasi tasaisesti jalkapallon huippumaita vastaan ja otti jälleen osaa myös olympialaisiin vuonna 1936. Toiminta oli edelleen kovin amatöörimäistä, sillä joukkueella ei esimerkiksi ollut varsinaista valmentajaa. Olympialaisia varten maajoukkue sai ensimmäistä kertaa ensimmäisen lyhytaikaisen päävalmentajan. Valinta osui tuolloin saksalaiseen Ferdinand Fabraan. Vuonna 1937 Suomi otti ensimmäistä kertaa osaa myös MM-karsintoihin.

Jalkapallon historia 1940-luku

40-luvulle tultaessa sodalla oli vaikutuksensa myös suomalaiseen jalkapalloon. SM-sarja keskeytettiin sotien aikana kahteen otteeseen, kahdesti mestaruus ratkaistiin cup- muodossa ja vuonna 1943 ei pelattu enää lainkaan. Vuonna 1944 mestaruudesta taas pelattiin jälleen yksinkertaisena sarjana. Vuonna 1948 erillistä toimintaa järjestäneen Työväen urheiluliiton joukkueet yhdistyivät Palloliiton kanssa samaan sarjaan, jolloin sarja myös vakiintui 10–12 joukkueen kaksinkertaisena pelattavaksi sarjaksi.

Vuonna 1940 perustettu Veikkaus kasvatti jalkapallon suosiota, sillä pelit muodostuivat nopeasti suosituiksi veikkauskohteiksi. 40-luvulla päästiin juhlimaan myös ensimmäistä mestaria Turun ja Helsingin ulkopuolelta, kun vaasalaiset joukkueet nappasivat vuosikymmenen aikana peräti neljä mestaruutta.

40-luvun aikana maajoukkue onnistui voittamaan ainoastaan yhden ottelun, mutta lajin suosio näkyi yleisömäärissä tästä huolimatta. Maaotteluita kerääntyi säännöllisesti katsomaan lähes 20 000 suomalaista.

Jalkapallon historia 1950-luku

Kun saavuttiin 50-luvulle, nousi pääsarjaan ensimmäistä kertaa myös kaupunkien ulkopuolisia joukkueita. Vuonna 1956 Työväen urheiluliiton joukkueet myös liittyivät virallisesti osaksi Palloliittoa, jolloin kaikki Suomen jalkapallotoiminta yhdistyi yksittäisen liiton alaisuuteen. Mestaruudet alkoivat mennä jakoon yhä laajemmalla alueella, sillä Suomen mestaruutta pääsivät juhlimaan esimerkiksi Tampereen Ilves-Kissat, Kotkan KTP sekä Kuopion KuPS.

Maajoukkue esiintyi jälleen olympialaisissa, joissa oivallisia otteita näyttänyt Aulis Rytkönen siirtyi Suomen ensimmäisenä ammattijalkapalloilijana ulkomaille – kohteena oli Ranskan Toulouse. Myös Nils Rikberg ja Kalevi Lehtovirta päätyivät 50-luvulla Ranskan ammattilaiskentille.

Jalkapallon historia 1960-luku

60-luvulla jalkapallo nautti Suomessa poikkeuksellisen laajaa suosiota. Jalkapallon pääsarjassa nähtiin moneen otteeseen yli 10 000 katsojan yleisömääriä, kun erityisesti Helsingin HJK:n ja Valkeakosken Hakan ottelut nauttivat suurta suosiota. Ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1960 Haka nousi myös koko vuosikymmenen menestyneimmäksi joukkueeksi kolmella mestaruudellaan.

Myös maajoukkue oli 60-luvulla varsin hyvässä vireessä, sillä Suomi voitti Pohjoismaiden mestaruuden kahteen otteeseen. MM-karsinnoissa Suomi taas onnistui nappaamaan kaikkien aikojen ensimmäisen voittonsa, kun Puola kaatui kotona 2–0. Vuonna 1966 Suomen maajoukkue otti ensimmäistä kertaa osaa MM-karsintojen ohella myös EM-karsintoihin. EM-kisoja oli järjestetty vuodesta 1960 alkaen.

Jalkapallon historia 1970-luku

Vaikka jalkapallon seuratoiminta oli Suomessa edelleen amatöörimäistä, kasvoivat budjetit selvästi 70-luvulle tultaessa. Sarjassa alkoi tässä vaiheessa näkymään esimerkiksi ulkomaalaisvahvistuksia. Kun OPS nappasi mestaruuden vuonna 1979, edusti joukkuetta ensimmäisenä ulkomaalaisena mestaruuden voittanut Keith Armstrong. Muuten sarjaa hallitsivat varsin perinteiseen tapaan HJK, Haka, KuPS sekä TPS.

Hyvin vakiintunut kaksinkertainen sarja hylättiin 70-luvun lopulla ja mestaruutta alettiin ratkomaan uusin keinoin. Kokeiluina sarjaa pelattiin esimerkiksi kolminkertaisena sarjana, alku- ja loppusarjojen kanssa sekä pudotuspelien kanssa.

Vuonna 1975 maajoukkueen päävalmentajaksi nousi Aulis Rytkönen, jonka kaudella Suomen joukkue oli hyvässä vireessä. Suomi pelasi tasaisesti Euroopan huippumaita vastaan ja kykeni saalistamaan myös ensimmäisen voittonsa EM-karsinnoissa, kun Kreikka kaatui 3–0.

Nuorten maajoukkue selvisi parhaimmillaan jopa EM-kisojen loppuotteluun, ja suomalaiset pelaajat lähtivät yhä nuorempina ulkomaille. Kansainvälistä menestystä lähtivät tavoittelemaan esimerkiksi Atik Ismail sekä 18-vuotiaana Saksan Bayern Müncheniin siirtynyt Pasi Rautiainen.

70-luvulla jaettiin ensimmäistä kertaa myös naisten Suomen mestaruus. Naisten Suomen Cup järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1971, kun taas seuraavana vuonna mestaruutta ratkottiin sarjamuodossa. Naiset saivat edustaa Suomea myös maajoukkuepaidoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1973.

Jalkapallon historia 1980-luku

80-luvulla suomalaisten seurajoukkueiden menestys Euroopan kentillä oli parhaimmillaan. Parhaimmillaan Lahden Kuusysi selvisi kauden 1985–1986 Euroopan cupissa kolmannelle kierrokselle, häviten niukasti yhdellä maalilla Steaua Bukarestille, joka voitti lopulta koko kilpailun. Myös Haka ja TPS menestyivät eurooppalaisissa kilpailuissa. TPS päihitti parhaimmillaan Italian suurjoukkue Interin Mika Aaltosen maalilla – Aaltonen siirtyi lähes välittömästi ottelun jälkeen Interin riveihin.

Olympialaisissa Suomi esiintyi jälleen vuonna 1980. Vaikka joukkue saalisti kolmesta ottelusta yhden voiton ja yhden tasapelin, ei tämä riittänyt jatkopaikkaan. Maajoukkuetta valmensivat vuosikymmenen aikana Esko Malmi, Martti Kuusela ja Jukka Vakkila. Vaikka hyviäkin esityksiä nähtiin, ei Suomen pääosin amatööreistä koostunut maajoukkue kyennyt todella taistelemaan paikoista arvokisoissa.

Jalkapallon historia 1990-luku

Vaikka katsojamäärät olivat 90-luvulle saavuttaessa jalkapallon pääsarjassa varsin kehnoja, alkoi sarjasta muodostumaan todellinen ammattilaisliiga. Vuonna 1990 sarjan nimeksi muuttui sponsorin mukaisesti Veikkausliiga. Vuosikymmenen kuluessa päästiin nauttimaan myös poikkeuksellisesta suomalaismenestyksestä, kun Helsingin HJK selvisi seurajoukkueiden arvostetuimpaan kilpailuun eli Mestarien liigaan. Yksi voitto ja kaksi tasapeliä eivät kuitenkaan riittäneet jatkopaikkaan.

Suomalaiset jalkapalloilijat kykenivät ensimmäistä kertaa nousemaan 90-luvun puolella myös kansainvälisiksi tähtipelaajiksi. Tällä saralla kiistaton ykkönen on tietenkin Jari Litmanen, joka johdatti Ajaxin Mestarien liigan voittoon vuonna 1995. Seuraavalla kaudella kilpailun maalipörssin voittanut Litmanen valittiin Euroopan parhaaksi pelaajaksi. Barcelonaan ilmaissiirrolla siirtyessään hän oli tiettävästi maailman parhaiten palkattu jalkapalloilija.

Kehnossa jamassa olleen maajoukkueen otti vuonna 1996 haltuunsa tanskalainen Richard Møller Nielsen, joka oli johdattanut kotimaansa Euroopan mestaruuteen neljä vuotta aiemmin. Jatkokarsintapaikka oli MM-karsinnoissa Suomen näpeissä aina viimeisen ottelun lisäajalle saakka, jolloin pallo kimpoili useamman Suomen pelaajan kautta omaan maaliin. Myös EM-karsinnoissa Suomi sijoittui kolmanneksi.

Jalkapallon historia 2000-2010

2000-luvulle tultaessa yhä useammat suomalaiset pelasivat ammattilaisina Euroopan suursarjoissa, ja maajoukkueen runkomiehistö koostui Englannin Valioliigan ja Saksan Bundesliigan pelaajista. Jari Litmasen ohella suurtekoihin kykenivät esimerkiksi Sami Hyypiä sekä Mikael Forssell. Liverpoolia edustanut toppari Hyypiä voitti UEFA Cupin vuonna 2001 sekä Mestarien liigan kaikkien aikojen toisena suomalaisena vuonna 2005.

Terävä hyökkääjä Mikael Forssell taas nousi huipulle Chelsean riveissä jo teini-ikäisenä. Valioliigassa jo 17 vuoden ikäisenä ensimmäisen maalinsa iskenyt Forssell on edelleen yksi sarjan historian nuorimmista maalintekijöistä. Parhaimmillaan loukkaantumisista kärsinyt Forssell viimeisesti Valioliigassa kauden aikana peräti 17 maalia.

Antti Muurisen luotsaamassa maajoukkueessa pelasi myös runsaasti muita maailman huippusarjoissa esiintyneitä suomalaisia. Esimerkiksi maalivahti Antti Niemi, laituri Joonas Kolkka ja keskikenttäpelaaja Teemu Tainio lukeutuivat Euroopan kiistattomiin huippupelaajiin. Suomi kykeni hyviin tuloksiin Euroopan parhaita maajoukkueita vastaan ja pelit esimerkiksi Englantia sekä Saksaa vastaan päättyivät tasan, mutta arvokisapaikka jäi Muurisen aikana haaveeksi.

Kun ruoriin astui Roy Hodgson, pelasi Suomi tähän mennessä parhaat karsintansa ikinä. Vuoden 2008 EM-kisojen karsinnoissa Suomi päihitti esimerkiksi Puolan ja Belgian. Viimeisessä ottelussa voitto Portugalista olisi riittänyt kisapaikkaan – Suomi jäi kuitenkin maalittomaan tasapeliin.

Jalkapallon historia 2010 – 2020

2010-luku alkoi kehnoissa merkeissä maajoukkueen kannalta. Stuart Baxter, Mixu Paatelainen ja Hans Backe suosivat erikoisia strategioita ja erikoisia pelaajavalintoja, eikä menestys ollut vuosiin ollut kehnompaa. Tuulen suunta kääntyi vasta, kun joukkueen ruoriin valittiin juniorimaajoukkueita valmentanut Markku Kanerva. Suomi alkoi Kanervan alaisuudessa välittömästi haalia voittoja, ja vuonna 2018 alkunsa saaneessa Kansojen liigassa Suomi voitti välittömästi lohkonsa.

Vuoden 2020 EM-kisojen karsinnat taas olivat Suomen joukkueelta kaikkien aikojen parhaat. Vahvat esitykset erityisesti Bosnia ja Hertsegovinaa ja Kreikkaa vastaan tiesivät sitä, että Suomi varmisti kisapaikkansa jo ennen viimeistä kierrosta. Suomi oli selviytynyt ensimmäistä kertaa jalkapallon EM-kisoihin. Menestyksen takuumiehenä toimi pitävän puolustuksen lisäksi Englannissa maaleja liukuhihnalta iskenyt Teemu Pukki, joka nousi samalla maajoukkueen kaikkien aikojen maalintekijäksi.

Kotimaan kentillä kyseessä oli Helsingin HJK:n vuosikymmen. Joukkue nappasi peräti seitsemän mestaruutta. Joukkue eteni jälleen myös Euroopan kentille, kun HJK selviytyi kauden 2014–2015 Euroopan-liigan lohkovaiheeseen. Vaikka joukkue onnistui voittamaan kaksi ottelua, ei kuusi pistettä riittänyt tälläkään kertaa kuin lohkon kolmanteen sijaan.

Jalkapallo tänään 2020 – 2022

Suomalainen jalkapallo voi tällä hetkellä oivallisesti. Suomalaisia pelaa Euroopan huippusarjoissa, ja Suomen maajoukkue eli Huuhkajat esiintyi ensimmäistä kertaa myös EM-kisoissa. Lopulta vuonna 2021 pelatut kisat päättyivät Suomen osalta harmittavaan pettymykseen, sillä Tanskan päihittänyt maajoukkue karsiutui lopulta jatkopeleistä maalieron perusteella.

Helsingin HJK avasi tuttuun tapaan vuosikymmenen kahdella perättäisellä mestaruudella, minkä lisäksi joukkue onnistui myös karsiutumaan ensimmäistä kertaa kaudella 2021–2022 järjestetyn UEFAn Konferenssiliigan lohkovaiheeseen. HJK nappasi jälleen kerran lohkosta kaksi voittoa, mikä riitti jälleen kerran lohkon kolmanteen sijaan.

Ei olisi lainkaan yllättävää, vaikka Suomi onnistuisi vakiinnuttamaan paikkansa arvokisojen vakikävijänä, jonka pelaajat edustavat Euroopan suursarjojen joukkueita. UEFAn Konferenssiliiga taas tekee eurooppalaisten seurajoukkueiden kilpailujen lohkovaiheisiin pääsyn suomalaisille joukkueille entistäkin helpommaksi.

Jalkapallosta on vuosien saatossa noussut vedonlyöjien suosikki sekä Suomessa, että maailmalla. Siinä missä Liiga-kausi päättyy kesän korvilla pelataan jalkapalloa ympäri vuoden aina jossakin. Jalkapallon EM-kisat, jalkapallon MM-kisat ja esimerkiksi Mestarien liigan -finaali ovat paitsi maailman seuratuimpien urheilutapahtumien joukossa, myös suosittuja vedonlyöntikohteita.

SuomiVeikkaus on koonnut sivuilleen kattavan urheilukalenterin, johon on listattu myös kaikki suosituimmat jalkapallo-liigat ja niiden kestot vuosittain.